Rotumääritelmä


Papillon ja phalène (epagneul nain continental)

Ranskalais-belgialainen rotu

Hyväksytty: FCI 17.9.1990, Käännös SKL-FKK 26.7.1994

(Kuva 1) Yleisvaikutelma: Tyylikäs pieni pitkäkarvainen spanieli, joka on rakenteeltaan normaali ja sopusuhtainen. Kuono kohtuullisen pitkä ja kalloa lyhyempi. Olemus eloisa, viehkeä, mutta kuitenkin vahva. Ylväästi vapaintyylikkäin liikkeinliikkuva. Runko hieman säkäkorkeuttaan pitempi. Pituus mitataan olkanivekärkeen. Korkeus = säkäkorkeus.

(1) Pää: Runkoon nähden sopusuhtainen, kuitenkin suhteellisesti kevyempi ja lyhyempi kuin isoilla ja keskikokoisilla spanieleilla. Kallo ei saa olla liian pyöreä sivuilta eikä edestä katsottuna. Joskus kallon keskellä on näkyvissä vähäinen otsauurre. Kuonon tulee olla siro, kalloa lyhyempi, kirsua kohti kapeneva eikä liian kovera sivuilta. Se ei saa olla pysty. Suoran kuononselän ja kallon liittymäkohdassa on melko korostunut otsapenger. Kookkaimmilla koirilla otsapenger on vähäisempi, mutta kuitenkin selvä. Hyvin pienillä koirilla se on selvästi erottuva, muttei koskaan jyrkkä.

(2) Kirsu: Pieni, musta, pyöreä ja päältä hieman litteä.

(3) Huulet: Hyvin pigmentoituneet, ohuet ja tiiviit. (kuvan koiralla saisi olla parempi pigmentti

(4) Kieli: Ei saa olla näkyvissä. Kielen jatkuva näkyminen tai ulostuleminen siitäkin huolimatta, että sitä koskettaa kerran sormella, on virhe

(5) Silmät: Melko suuret, selvästi avonaiset, leveän mantelin muotoiset, eivät ulkonevat. Silmät ovat melko alas sijoittuneet. Silmien sisäkulmat sijaitsevat otsan ja kuonon liittymäkohdassa. Ne ovat väriltään tummat, hyvin ilmeikkäät. Luomet ovat hyvin pigmentoituneet.

(6) Korvat: Melko ohuet, mutta jäykähköt. Olipa kyse pystyistä tai riippuvista korvista, rusto ei saa päättyä pitkään ja heikkoon kärkeen käsi tunnusteltaessa. Korvat sijaitsevat kallon takaosassa, riittävän kaukana toisistaan niin, että kallon hieman pyöreä muoto näkyy. Riippukorvaista muunnosta kutsutaan phalèneksi. Riippuvat, mutta kuitenkin melko liikkuvat korvat ovat sijoittuneet korkealle selvästi silmälinjan yläpuolelle. Niitä verhoaa laineikas karva, joka saattaa kasvaa erittäin pitkäksi. Tämä antaa koiralle soman ulkonäön. Pystykorvaista muunnosta kutsutaan papilloniksi. Korvat ovat kiinnittyneet korkealle. Korvalehti on hyvin avoin ja korvat vinoasentoiset siten, että korvalehden sisäkulma muodostaa lähes 45 asteen kulman kallon ylälinjaan nähden. Missään tapauksessa korvat eivät saa olla asennoltaan pystyssä suoraan ylöspäin kuten pystykorvilla, mikä on paha virhe. Korvalehden sisäpuolta verhoaa hieno laineikas karva ja pisimmät karvat ulottuvat hieman korvan reunan yli. Ulkopinnalla sen sijaan on pitkää karvaa, joka muodostaa runsaasti korvan reunojen yli ulottuvat hapsut (6). Näiden kahden muunnoksen risteytyksen seurauksena esiintyy usein puolipystyjä, kärjistään taittuneita korvia. Tämä korvien sekamuoto on paha virhe.

(7) Purenta: Hampaat melko vahvat, tasaisessa rivissä. Normali leikkaava purenta.

Kuva 3

(8) Kaula: Keskimittainen. Niska hieman kaareva.

(9) Eturaajat: Lapa ja olkavarsi ovat hyvin kehittyneet ja samanpituiset. Niiden välinen kulmaus on normaali ja ne ovat tiiviisti rungonmyötäiset. Raajat ovat suorat ja kevyt rakenteiset, mutta lujat. Koira ei saa vaikuttaa ilmavalta. Sivulta katsottuna välikämmen joustava.

(10) Rinta: Leveä, melko syvä. Rinnan ympärysmitan kahden takimmaisen kylkiluun kohdalta tulee olla sama kuin säkäkorkeus. Kylkiluut ovat hyvin kaareutuneet.

(11) Selkälinja: Ei liian lyhyt, köyry eikä notko, mutta se ei myöskään saa olla suora. Lanne vankka, hieman kaareva. Vatsaviiva: Hieman nouseva.

(12) Takaraajat: Kintereet ovat normaalisti kulmautuneet. Edestä ja takaa katsottuna raajat ovat yhdensuuntaiset.

Kuvan uros on n. 4-vuotias

(13) Käpälät: Melko pitkät ns. jäniksenkäpälät, päkiät hyvin maassa. Kynnet vahvat, mieluimmin mustat, vaaleammat ruskea ja valkoturkkisilla (valkoiset kynnet valkoisilla tai valkoraajaisilla koirilla eivät ole virhe, jos koira on muuten hyvin pigmentoitunut). Varpaat ovat jäntevät ja niissä on vahvat päkiät. Varpaiden välissä käpälän yli ulottuvat, hienon karvan muodostamat hapsut, joiden vuoksi käpälä vaikuttaa pitemmältä kuin se todellisuudessa on.

(14) Häntä: Melko korkealle kiinnittynyt, pitkähkö, runsashapsuinen ja huiskumainen. Koiran ollessa valppaana se kanta häntäänsä selkälinjan yläpuolella kaarella. Hännän kärki saa hipaista selkää, mutta häntä ei saa koskaan kiertyä rullalle eikä maata litteänä selän päällä (kuva 3: uros 7KK).

(15) Liikkeet: Liikkuu ylpeästi. Käynti vapaata, luontevaa ja tyylikästä.

(16) Karvapeite: Pohjavillaton karvapeite on runsas, kiiltävä ja laineikas (ei kihara). Karva ei ole pehmeää, vaan pikemminkin melko lujaa ja silkinkiiltävää, pinnanmyötäistä, melko hienoa ja hieman taipuisaa. Karvapeite muistuttaa pienten englantilaisten spanieleiden karvapeitettä, mutta on selvästi erilainen kuin kiinanpalatsikoiralla eikä se saa muistuttaa pystykorvan turkkia.

(17) Karva on lyhyttä kasvoissa, kuonossa, raajojen etupuolella ja kintereiden alapuolella.

(18) Se on keskipitkää rungossa ja pitenee kaulassa muodostaen hyvin aaltoilevan kauluksen ja rintaan ulottuvan röyhelön.

(19) Pitkä karva muodostaa hapsut korviin ja eturaajojen takaosaan sekä reisien takaosaan nk. housut. Varpaiden välissä voi olla hieman varpaiden kärjen yli ulottuvia ohuita hapsuja. Ne eivät kuitenkaan saa tehdä käpälästä raskaan näköistä, vaan päinvastoin siromman hieman pidentämällä sitä.

(20) Ohje: Hyväkuntoinen turkki on 7,5 cm pitkää sään kohdalla ja 15 cm hännän hapsuissa.

(21) Väri: Kaikki värit ovat sallittuja, kunhan pohjaväri on valkoinen. Rungossa ja raajoissa valkoisen on oltava vallitseva väri.

(22) Päässä on toivottavaa valkoine väri siten, että se muodostaa piirron. Valkoinen merkki pään alaosassa on sallittu, mutta valkoinen väri päässä ei saa olla vallitsevana. Joka tapauksessa huulien, silmäluomien ja etenkin kirsun tulee olla pigmentoituneet.

Koko: Säkäkorkeus noin 28 cm. Paino: Kaksi luokkaa: 1.Urokset ja nartut alle 2,5 kg 2.Urokset 2,5 - 4,5 kgNartut 2,5 - 5 kg. Vähimmäispaino 1,5 kg

Virheet: Litteä tai omenanmuotoinen ja kupera kallo kuten pienillä englantilaisilla spanieleilla. Liian loiva tai liian korostunut otsapenger. Kyömy tai kovera kuononselkä. Pienet, hyvin pyöreät, ulkonevat tai vaaleat silmät. Valkoisen näkyminen silmissä, kun koiraa katsoo suoraan edestäpäin. Muun värinen kuin musta kirsu. Silmäluomien tai huulien pigmentin puute. Ylä- ja etenkin alapurenta ovat vältettäviä virheitä. Käyrät eturaajat. Kyhmyinen ranne. Takaa katsottuna ulkokierteiset polvet tai kintereet. Heikko takaosa .Sisä- tai ulkokierteiset käpälät. Kynnet, jotka eivät kosketa maata. Yksin- tai kaksinkertaiset takaraajoissa ovat ei-toivotut ja ne ovat kauneusvirhe. Niiden poistaminen on siis suositeltavaa. Kiertynyt häntä. Selän päällä makaava häntä. Kyljelle putoava häntä (kysymys on häntäluusta eikä hapsuista, jotka laskeutuvat kyljelle). Niukka, pehmeä tai ilmava karvapeite. Pystyssä kasvava, suora tai villava karva. Pohjavilla (mikä osoittaa risteytystä pystykorvan kanssa). Köyry- tai notkoselkä.Hylkäävät virheet: 1) Vaaleanpunainen tai vaaleanpunalaikullinen kirsu. 2) Ylä- tai alapurenta siinä määrin, että etuhampaat eivät enää kosketa toisiaan. 3) Halvaantunut tai jatkuvasti näkyvä kieli. Huom.Uroksilla tulee olla kaksi ulkonäöltään normaalia kivestä, jotka ovat kokonaan laskeutuneet kivespussiin.

Teksti: Suomen Papillon ja Phalene yhdistys ry.

Kuvat: Saana Nuotila

Visualisointi: Saana Nuotila